Eilen kävin Unan kanssa treenailemassa agilityä. Tällä kertaa mentiin rataa, oli kyllä mutkia ;D mut onneks Unan kanssa voi mennä vain pari estettä kerrallaan ja sitten palkka. Tosin sain itseni siltikin ihan solmuun. Eli mentiin siis koko rata, mutta pienissä pätkissä. Tosi hyvin menee jo putket vaikka olis mutkallakin, pujottelussakin on vauhtia enemmän ku tarpeeks, en itse meinaa pysyä perässä, kädellä kun pitäs kuitenkin vielä auttaa. Mutta oli prinsessa innoissaan. Nii ja kyllä se haukkuu! Muille koirille pitää huutaa niiiin paljon. Eikä Unalla ole mikään kaunis ääni ;)

Jätin Milkan tällä kertaa kotiin ja muutenkin olen päättänyt, että se ei enää varmaan kisaa agilityssä. On niin hermoja raastavaa kun se aina karkaa. Mutta treenamista jatketaan kyllä aina välillä, koska Milka siitä selvästi tykkää. Ja eihän sitä tiedä, jos joskus vielä kisoihinkin eksytään....